6.1 Säätöpiiri ja lähtötaso

Jokainen kanava on oma säätöpiirinsä. Laite mittaa termoparilla lämmitysvyöhykkeen lämpötilan, vertaa sitä asetuslämpötilaan ja laskee siitä, kuinka paljon tehoa lämmittimen tulee saada. Tämä laskenta toistuu verkkojännitteen jokaisella puolijaksolla eli viisikymmentä kertaa sekunnissa – nopeammin kuin lämmitysvyöhyke ehtii termisesti ylipäätään muuttua.

Kuva 17: Kanavan säätöpiiri. Mitatun lämpötilan takaisinkytkentä tekee ohjauksesta säädön: laite korjaa, kunnes poikkeama häviää.

Lähtötaso on kytkentäaika

Laskennan tulosta kutsutaan lähtötasoksi, ja se näytetään prosentteina. Se ei ole teho eikä jännite vaan aikasuhde: Thermonom kytkee verkkojännitteen kokonaisia puoliaaltoja päälle tai pois. Lähtötaso 25 % tarkoittaa, että keskimäärin joka neljäs puoliaalto menee lämmittimelle.

Tästä seuraa kolme asiaa, jotka näkyvät näytöllä:

• Virta ja teho ovat keskiarvoja. Kytketyn puoliaallon aikana kulkee täysi virta; puoliaaltojen välillä ei kulje mitään. Näytettävä arvo on mitattu useiden jaksojen yli, ei hetkellisarvo.
• Pienellä lähtötasolla näyttö muuttuu levottomaksi. Vähäiset kytketyt puoliaallot mittausikkunaa kohden antavat karkeamman erottelun – näytetty virta heilahtelee, vaikka lämmitin on kunnossa.
• Virtarajat vaikuttavat vain lämmitettäessä. Kanava, jonka lähtötaso on 0, ei anna virtamittausta, jota voisi verrata raja-arvoon.

Thermonom ei säädä jännitettä portaattomasti. Vaihekulmasäätöä ei siis ole, eikä lämmitintä voi käyttää alennetulla jännitteellä; rajoitus tapahtuu aina kytkentäajan kautta.

Asetuslämpötila ja nimellinen lähtötaso

Kumpi arvoista ohjaa kanavaa, ratkaisee käyttötila, katso Kohta 6.2, ”Säätimen käyttötilat”:

• Käyttötilassa lämpötila asetuslämpötila määrää tavoitteen, ja säädin määrittää lähtötason itse.
• Käyttötilassa käsikäyttö nimellinen lähtötaso määrää kytkentäajan suoraan. Mitattua lämpötilaa näytetään ja valvotaan edelleen, mutta sitä ei enää säädetä.

Liittyvät asetukset:REG-02, ”Asetuslämpötila” · REG-03, ”Nimellinen lähtötaso”